Cembalo 40 vuotta

Sibiksen cembalo täytti kunniakkaat 40 vuotta. Sen kunniaksi järjestettiin syntymäpäiväkonsertti (6.4.2022), jossa koulumme soittimiston harvinaisuutta juhlistivat niin Sibelius-lukion alumnit kuin nykyiset kamarimusiikkiryhmät. Alumneista saimme koululle nimekkään esiintyjälistan: Petra Aminoff, traverso (ylioppilas vuosimallia 1983), Pekka Silén, nokkahuilu (Sibiksen nokkahuiluopettaja 1980-luvun alussa), Jukka Rautasalo, viola da gamba (ylioppilas vuosimallia 1985) ja Annamari Pölhö, cembalo (ylioppilas vuosimallia 1982).

Juhlakonsertin ohjelma ja esiintyjälista

Alumnit eivät vain soittaneet konsertissa, vaan he myös kertoivat muistjaan Cembalosta ja kuinka se päätyi Sibelius-lukioon.

Annamari Pölhö kertoo konsertin lehtisessä: ”Olin luokkatovereineni vahvasti vaikuttamassa siihen, että cembalo koululle hankittiin. Meillä 1979 lukion aloittaneella musiikkilukion toisella vuosikerralla oli useita Helsingin Juniorijousten soittajia (mm. Tiina Paananen os. Niemi, Lauri Yeshayahu Untamala (ent. Karhumäki), Mika Suihkonen, Veli-Matti Iljin ja Taru Aarnio), jotka värväsivät minut mukaan orkesteriinsa cembalistiksi ja urkuriksi – olin soittanut siinä vaiheessa cembaloa sivusoittimena pari vuotta. Seuraavana vuonna luokallemme tuli Kajaanista Sirkka-Liisa Kaakinen (nyk. Kaakinen-Pilch) ja aloimmekin kehitellä omaa nimenomaan barokkiohjelmistoon keskittyvää kamariorkesteria nimeltä Ostinato. Teimme sillä itse organisoimamme kiertueen Lapissa heti YO-kirjoitustemme jälkeen keväällä 1982. Ostinaton nimi vaihdettiin vielä samana vuonna Helsingin Kamarijousiksi, joka 1985 järjesti legendaarisen Bach-viikon Ritarihuoneella. Soitimme siellä kaikki J.S.Bachin eri instrumenteille säveltämät konsertot, Brandenburgilaiset konsertot ja orkesterisarjat. Yleisöä oli salin täydeltä ja istui jopa ikkunalaudoilla – tunnelma oli ikimuistoinen. Meillä oli siellä Sibiksenkin cembalo lainassa, soitin sitä itse Bachin neljän cembalon konsertossa; olinhan toiminut Sibiksessä cembalo-opettajana syksystä 1983 lähtien.

Petran kanssa rupesimme soittamaan yhdessä heti kun hän aloitti ekalla luokalla 1980 sekä poikkihuilun että nokkahuilun ohjelmistoa. Keväällä 1985 perustimme La Compagnie Inégale – barokkiyhtyeen, jonka suosikkikappaleita soitamme tässäkin konsertissa.”