Kysyimme ihanalta ja ammattitaitoiselta psykologian lehtori Minka Kalliolta vinkkejä koeviikosta ja ylioppilaskokeesta selviämiseen. Minka vastasi.
”Apua, ensimmäinen koeviikko on tulossa! Jännittää. Miten valmistaudun?”
Eka kerta jännittää aina melkeinpä missä tahansa asiassa. Ja niin pitääkin olla. Jos suhtaudut ensimmäiseen koeviikkoon liian löysin rantein ja menet kokeeseen kahta kättä heiluttaen valmistautumatta, niin siinä ei hyvä heilu. Toisaalta jos jännitys kasvaa liian suureksi, aivosi viestittävät: paniikki, pakene hyvä ihminen! Tuokaan ei auta, sillä takuuvarmasti koeviikko tulee viidesti lukuvuodessa ja se on kohdattava. Siispä tervehdi jännitystä ilolla. Tunne saa vireystilasi nousemaan, tuntemaan Sinut innostuneeksi.
Ennakointi on tehokas menetelmä niin opiskelussa kuin siihen liittyvissä tunteiden hallinnassakin. Valmistaudu koeviikkoon ihan raakaa opiskelutyötä tekemällä ja myös psyykkisesti. Heitä kännykkä ja sosiaalinen media hetkeksi menemään. Lopeta multitaskaus. Kun opiskelet, opiskele. Keskity oikeasti. Kokeeseen olisi hyvä valmistautua useampana päivänä, ei siis pelkästään koetta edeltävänä iltana. Tässä muutamia tehokkaita menetelmiä:
- Selitä opiskeltavaa asiaa jollekin muulle (jo siihen varautuminenkin tehostaa oppimista).
- Jaksota: aherra pätkissä, pidä opiskelurupeamat lyhyinä.
- Etsi merkityksiä: miten opiskeltava asia kytkeytyy ihan oikeaan elämään, tai johonkin muuhun asiaan, mitä jo tiedät.
- Tee lukiessasi muistiinpanoja ja liitä niihin kysymyksiä: kysymysten avulla voit sitten kerrata lukemaasi à jos et osaa vastata kysymykseen, palaa sitten lukemaan unohtunut kohta.
- Pidä huolta riittävästä yöunesta ja liikunnasta – uni ja liikunta vahvistavat muistia!
”Ylppärit stressaa. Miten näitä isoja aihekokonaisuuksia voi opiskella?”
Omien ”koontiprujujen” tekeminen auttaa. Ota yksi teema, ja kerää esimerkiksi yhteen käsitekarttaan kaikista eri kursseista valitsemastasi teemasta liittyvät asiat. Mieti, mitkä ja miten eri asiat liittyvät toisiinsa. Isoilla, värikkäillä käsitekartoilla voi koristella huoneensa seinät. Pienempiä voi laittaa vaikka vessan tai vaatekaapin oveen. Olen kuullut myös koko huoneen lattian peittävistä käsitekartoista.
”Mitä teen, jos istun ylppäreissä enkä osaa vastata mihinkään? Hiki valuu jo niskassa.”
Nosta kätesi ja pyydä valvojalta paperinenäliina. Ja kun hän sen Sinulle tuo, huomaat, miten Sinusta välitetään ja miten Sinua täällä ylioppilaskirjoituksissa todellakin palvellaan. Ojennetaan pyyhettä, paperia, nostetaan pudonnut kynä ja viedään vessaan. Palvelu pelaa. Edessäsi on herkkueväät. Ja yhtäkkiä tätä kaikkea ajatellessasi Sinulle tulee rauhallisempi ja turvallinen olo. Pyyhi niskastasi hiki pois.
Sitten lue rauhassa tehtävät uudelleen. Valitse kaikkein helpoin. Kirjoita, piirtele suttupaperille, mitä mieleesi asiasta tulee. Ajattele rohkeasti. Ja sitä, miten haastavista tehtävistä huolimatta nyt näytät YTL:lle! Olet käynyt koulua siinä 11-12 vuotta. Kyllä sinne hippokampukseen ja aivokuorelle on pakostakin joitain muistijälkiä jäänyt.
Ja aina voit nostaa taas kätesi ja pyytää tällä kertaa vessaan. Matkalla venyttelet, huokaiset muutaman kerran syvään. Omassa rauhassa valuta vaikka vilvoittavaa vettä kasvoillesi. Paikallesi palattuasi aivosi toimivat taas paremmin. Näytät, mitä osaat. Ja Sinähän osaat!
”Sinne meni eka koe/ylppäri. En muistanut mitään! Tosi kurja fiilis. Miten tästä selviää?”
Kurja fiilis kokeen jälkeen voi johtua monesta syystä. Tunne epäonnistumisesta voi olla totta tai sitten ei. Joka tapauksessa nyt se on ohi, tehty ja suoritettu. Teit sen, mitä pystyit. Tunteet tulevat ja menevät. Tosi kurjaa fiilistäkään ei tarvitse pelätä, mutta tunnistamisen jälkeen ei sitä kannata turhaan pitkittääkään. Rypemisen sijaan tee jotain mieltäsi kohentavaa ja vaikkapa hankkiudu mukavien ihmisten seuraan.
Vasta kun saat lopullisen arvioinnin, tiedät miten tällä kertaa onnistuit. Jos petyt saamaasi arvosanaan, mieti, mitä olisit voinut tehdä toisin. Suoritus on mahdollista uusia. Jos taas pääsit tavoitteeseesi, iloitse, kiitä ja palkitse itseäsi erinomaisesta suorituksesta. Näin voit jatkaa.
Ja lopuksi, muista tämä: Sinun arvosi ihmisenä ei tule arvosanoista!
Sibelius-lukion blogi 