Kuvataiteen näkymiä lukuvuonna 2016–2017

Kuvataiteen opettaja Alma Muukka-Marjovuo kertoo oppiaineen tämän lukuvuoden kuulumisista.

Tänä lukuvuonna kuvataiteen lukiodiplomin suoritti neljä opiskelijaa: Ivar Tapani, Sampsa Ahopelto, Elli Jaakola ja Suvi Aromaa. Onnea!

Suvi teki arkkitehtuuriaiheisen tehtävän. Hän pohti uusiokäyttöä isovanhempiensa rintamamiestalolle ja muutti tyhjäksi jäävän kolmikerroksisen 1950-luvun talon pienimuotoiseksi pakolaiskeskukseksi.

Elli puolestaan pohti kansallisuutta ja kansalaisuutta teoksessaan ”440E”: tämä on summa, jonka suomalaisuus maksaa. Elli suunnitteli jokakansalaisen uniformun. Katsoja näkee oman kuvansa uniformuveistoksen päänä olevassa peilissä.

Ivar tutki diplomissaan median ja totuuden suhdetta käyttämällä materiaalinaan valokuvia uutistoimittajista ja kliinisistä uutisstudioista. Hän liitti alkuperäisiin kuviin välähdyksiä ongelmista ja katastrofeista.

Ivar ei halunnut hyödyntää digitaalista kuvankäsittelyä sen etäännyttävän estetiikan takia, vaan esimerkiksi poltti tai repi kuviin reikiä, joista katastrofien todellisuus pilkottaa. Hän pohtiikin, miksi media etäännyttää ja tekee katastrofeista kliinisiä ja ”jossain toisaalla tapahtuvia”.

Sampsan teos Haave taas on tehty tehtävään, joka antoi mahdollisuuden tutkia omaa taiteilijuuttaan.

Kuvataiteessa oli tänäkin lukuvuonna opetusharjoittelija. Talvikki Tenhunen opiskelee kuvataidekasvatuksen maisteriksi Aalto-yliopistossa. Hän osallistui kahden ykköskurssin opettamiseen kolmannessa jaksossa. Talvikin ideaan hyvästä taideopetuksesta kuuluu ”ulos luokasta -pedagogiikka”, joten opiskelijat vierailivat useissa museoissa. Jaksossa oli mahdollista vierailla myös Tennispalatsin Ham-taidemuseon yleisöennätykset rikkoneessa Yayoi Kusaman (1929– ) näyttelyssä.

Toinen vierailija kuvataiteen kursseilla oli kuvataiteilija Riikka Mäkikoskela. Hän on erikoistunut ympäristötaiteeseen, joten kaksi ympäristötaiteen kurssia oli hänen opetuksessaan varmasti asiantuntevissa käsissä. Tässä esimerkkinä kurssityöskentelystä on Pauli Karjalaisen, Santeri Ylä-Jarkon ja Paavo Ansamäen valokuvavariaatio julkisesta Olo-veistoksesta:

Opettaja kommentoi teosta näin:

”Muoviin käärityn pallon yläosasta, jonka olette jättäneet ’auki’, näkyy vain syvä taivas, tyhjyys. Toisen pallon pinnassa heijastuu julkisen teoksen kaupunkiympäristö kauniissa auringonvalossa. Pallot ovat kuin kaksi vaihtoehtoista maapalloa, toinen muoviin kääritty ja kuollut, ja toinen elävä ympäristö asua ja elää. Todella tehokas ympäristökannanotto!”

Kuvataiteen kolmannella eli mediakurssilla oli tänä vuonna teemana lähdekritiikki. Vierailimme myös tekniikan museon tiedotusvälineiden historiasta ja niihin liittyvistä unelmista kertovassa Etäunelmia-näyttelyssä. Myös kuvataiteen suurtapahtuma ARS17 on mediateemainen. Kuvistunneilla tehtiinkin paljon omaa mediasuhdetta ja mediamaailmaa käsitteleviä teoksia.

Elokuvan tyylilajeja kerrattiin kuvataiteen kurssilla muuttamalla elokuvajulisteiden genrejä.

Kuvataiteen lavastuskurssi teki tänä vuonna ”lavastukset” sävellyskurssin UusiinSuoMalaisiin sävellyksiin. USM-sävellyskurssilla ja lavastuskurssilla oli sattumoisin saman verran osanottajia, joten jokainen kuvisopiskelija sai visualisoitavakseen yhden sävellyksen. Yhteisteokset esitettiin konsertissa lukion juhlasalissa.