Ensi vuoden Suomen satavuotissyntymäpäivien kunniaksi koulussamme kirjoitetaan kirjaa koulumme entisistä ( ja vähän nykyisistäkin) opettajista. Kirjailijoina ovat koulun opiskelijat ja opettajat sekä rehtori. Siinä sivutuotteena tutkimme koulumme historiaa ja vahingossa varmasti Suomenkin historiaa. Tässä hieman esimakua koulumme alkuvaiheen persoonallisista taideopettajista.
Sibelius-lukion kuvataideluokassa on kirjahylly, josta yhä vielä löytyy koulun entisten opettajien hankkimia taidekasvatus- ja taidekirjoja koulun historian varrelta. Tärkeäksi löydöksi koitui pieni, nuhjuinen, huonolle ja halvalle paperille painettu opettajan opaskirja vuodelta 1926: Lilli Törnuddin ”Kuvaanto-opetuksen metodiikka”. Sadan vuoden takaisen kirjan tekijä opastaa opettajia nykytermiä käyttäen ”ilmiö”-opettamiseen. Kieli on niin ihmeellisen ylevää ja kaunista että koukutuin täysin. Törnuddin mukaan taidetta on hyvä opettaa eri taiteita yhdistellen, biologian tunnilla taas pitäisi olla aikaa myös piirtämiseen, äidinkielen tunnilla oppilaiden omia runoja pitäisi esittää musiikin avustuksella ja kuvatunnilla täytyisi tietenkin tanssia….
Kirjan kirjoittaja Lilli Törnudd oli syntynyt vuonna 1862 pappiskotiin Pohjanmaalle. Aikakauden luokkaerot ovat olleet suuret ja pappilan tyttärenä Lilli oli tietenkin etuoikeutettu. Kuitenkin hänestä tuli taidekasvatuksen avulla tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta edistävä kasvatusajattelija.
Lilli opiskeli Sibelius-lukion alkumuodossa tyttökoulun jatko-opistossa. Myöhemmin Lilli opetti Ateneumissa piirustuksenopettajakokelaita ja koulumme oppilaat olivat usein tulevien piirustusopettajien harjoitusoppilaina. Koulustamme moni suuntasikin piirustusopettajakoulutukseen tai laulunopettajaksi. Lillin hyvä ystävätär oli koulumme ensimmäinen piirustuksenopettaja Anna Sahlsten (1859-1931).
Anna ja Lilli olivat samalta piirustuskurssilta valmistuneita vaikuttajanaisia, jotka olivat mukana vaikuttamassa kansainvälisen taidekasvatusliikkeen ideoiden saapumiseen Suomeen. Vuosisadan vaihteen taidekasvatusliikkeen ansiosta taide hyväksyttiin Suomen koululaitoksen opetussuunnitelmiin. Piirustuskoulun matrikkeleissa mainitaan Lillin ja Annan nykyäänkin tunnetuiksi, samaan aikaan piirustuskoulussa opiskelleiksi, opiskelutovereiksi myös kuvataiteilijat Elin Danielson, Helene Schjerfbeck, Helena Westermarck ja taidekauppias Gösta Sundmann.
Lilli oli teoreettisempi ajattelija kuin Anna, hän kirjoitti paljon. Anna oli järjestöaktiivi, taiteilija ja käytännön piirustuksenopettaja. Samana vuonna 1906 kun Sibelius -lukio nimiseksi myöhemmin muuttunut koulu perustettiin, Anna Sahlsten valittiin vastaperustetun piirustusopettajayhdistyksen puheenjohtajaksi.
Vuosi 1906 oli tärkeä vuosi, silloin suomen naiset ja loput miehistä, eli säätyihin kuulumaton porukka, saivat äänioikeuden. Valtiopäiväuudistuksen innostamana myös opettajat perustivat ainejärjestöjä. Piirustusopettajayhdistys oli ensimmäinen ainejärjestö. Musiikinopettajat järjestäytyivät vuonna 1909. Koulumme ensimmäinen musiikinopettaja Anna Sauren oli järjestäytymisen alullepanijoita.
Huomasin, että löytämälläni 1920 -luvun piirustusopettajan oppaalla oli omakin historiansa. Kirjan on omistanut ex-libriksen perusteella Törnuddin entinen oppilas Erik Vasström. Piirustuksenopettaja Erik opetti Liisankatu 13 rakennuksessa – koulu oli nimeltään Svenska Lyceum. Sibelius-lukion historia koostuukin rakennuksessa toimineiden koulujen historiasta, sekä ”Helsingin yliopistoon johtavien tyttökoulun jatkoluokkien” eli jatko-opiston historiasta. Ensimmäiset ylioppilaat saivat päästötodistuksensa 1909.
Kuka sitten oli Liisankadun kuvataideluokassa ensimmäisenä opettanut Erik Vasström? Raflaavasti kirjoittaen hän oli vankilakundi – toisin sanoen kantaaottavia pilapiirroksia tehnyt piirustuksenopettaja, joka joutui vankilaan. Erik vangittiin vuonna 1913, hänen piirrettyään pilapiirroksen ”Fyren” -lehteen Suomen saaristossa kesää viettävän Venäjän keisarin ja Suomen suurruhtinaan sisaresta (Järvi 1979, 151–152). Vankeustuomion syyksi riitti se, että kuvassa keisarin sisar tanssi suomalaisen talonpojan kanssa. Mitä sitten kuva viesti, mikä siinä oli niin vaarallista – sekö, että tsaarin porukat tanssivat suomalaisten vieminä?
Entäs kuka oli ensimmäinen musiikinopettajamme vuonna 1906? Hän oli nimeltään Anna Sarlin. Anna oli yllättäen myös Lillin ja piirustuksenopettaja Annan ystävä. Anna Sarlin ja Anna Sahlsten olivat myös kämppäkavereita opiskellessaan Pariisissa. Anna Sarlinin kerrotaan seurustelleen Pariisissa hetken Juhani Ahon kanssa. Kaikki tässä esitellyt naiset olivat naimattomia opettajattaria. Naimisiin mennyt nainen riskeerasi mahdollisuutensa harjoittaa ammattia, hänen saatettiin erottaa pelkästään naimisiinmenon takia. Anna Sarlin herätti opettajana huomiota. Hänellä oli aina viimeisen muodin mukaiset vaatteet. Aikalaisanekdootteihin kuuluu lausahdus ”muotilehtiä ei enää tarvita- koska Anna…”. Anna oli läheinen ystävä myös Jean ”Janne” Sibeliuksen kanssa.
Kuvistunnilla pujahti ilmaan ajatus Wanhan koulun teemapäivästä. Olisikos hauskaa pukeutua jonain päivänä vanhoihin vaatteisiin ja esittää vanhaa aikaa?
Lisää koulumme opettajista tulevassa kirjassa…
Teksti ja kuvat: Alma Muukka-Marjovuo
Sibelius-lukion blogi 
…mä oon lipsauttanut yhden väärän nimen tekstiin, Anna Sauren tairkoittaa Anna Sarlinia, eli ekaa musiikinopettajaa…
TykkääTykkää