Lue kauan odotettu tyttökuoron matkapäiväkirja San Franciscosta!
La 16.4.
Vasta kun viimeiset paniikkipakkailut oli saatu survottua matkalaukkuihin, tyttisläisten herätyskellot soivat aamuyössä. Enemmän tai vähemmän inhimillisen näköiset kuorolaiset ja opettajat kokoontuivat Helsinki-Vantaan lentokentälle. Jokainen voi varmaan kuvitella sen säädön ja hämmennyksen määrän, kun 60 tyttöä pyörii päättömästi lähtöselvityksessä opettajien – Reijo Aittakummun, Maiju Ahon ja Silvia Hosseinin – yrittäessä hallita meitä kuin pientä lammaslaumaa.
No, lopulta (melkein) kaikki pääsivät matkaan, ja ensimmäinen lento kukuttiin hereillä innostuksen ja jännityksen voimin. Perillä Oslossa hämmennystä aiheuttaneen ylellisen aamiaisen jälkeen kävimme katsomassa muu muassa Oslon Oopperataloa, ja osan porukan kanssa yritimme elvyttää väsyneitä sielujamme kuvataiteella Munch-museossa. Viimein lukuisten pissahätien, eväsostosten ja loputtomalta tuntuneen odottelun jälkeen nousimme ilmaan kohti Kaliforniaa!
Su 17.4.
Kaikki olivat päässeet perille väsyneinä mutta onnellisina. Vähintään yhtä innokkaat isäntäperheemme olivat suunnitelleet meille vaikka mitä! Me kiersimme perheemme kanssa upeista luonnonmaisemista, rauhallisesta redwood-metsästä ja henkeäsalpaavista näköalapaikoista urbaaniin kaupunkielämään keskelle helteistä San Franciscoa. Shoppailtuamme tarpeeksi kävelimme upealla hiekkarannalla Golden Gate Bridgen kupeessa ja söimme paikallista ruokaa.
Fiilikset tulevaan viikkoon olivat todella korkealla! Tuntui kuin olisi ollut keskellä ihanaa unta: kaikki Amerikassa tosiaan oli isompaa pancake-aamiaisista autokaistoihin ja limupulloihin. Kuten Liisalotta sanoi, ”miks ihmeessä me asutaan jossain Suomessa?!”
Klaara Vasara
Ma 18.4.
Isäntäperhepäivän ja sitä seuranneiden vaihtelevanlaatuisten yöunien jälkeen oli aika kokoontua kuoron kesken ensimmäistä kertaa sitten lentokentällä eroamisen jälkeen. Tapasimme toisemme yhteistyökuoromme San Francisco Girls Chorusin omassa kuorokoulussa, joka toimi myös tukikohtanamme ja kohtaamispaikkanamme matkan ajan.
Kuuluin 14:sta tyttisläisestä koostuvaan ”BART”-ryhmään, mikä tarkoitti käytännössä niitä kuorolaisia, jotka asuivat sen verran kaukana keskustasta, että joutuivat siksi tulemaan päivittäin metron kaltaisella kulkuvälineellä kuorokoululle.
Kokoonnuimme siis aamulla North Berkeleyssä, jonne Maiju ja Silvia tulivat meitä vastaan ja opastivat kuinka loppureissu suoriuduttaisiin itsenäisesti tästä päivittäisestä eessuntaas-matkasta. Perille päästyämme vaihdoimme hieman ensimmäisten päivien kuulumisia ja jakauduimme noin kuuden hengen ruokaryhmiin, jotka saivat päivittäin hieman yhteistä ruokarahaa.
Aamupäiväksi hajaannuimme ympäri keskustaa metsästämään hyviä ruoka- ja shoppailupaikkoja ja tutustumaan kaupunkiin.
Lounaan jälkeen meille oli varattu Hop on hop off -turistibussi, joka vei meidät kiertoajelulle Union Squarelta Golden Gate Bridgen yli muun muassa kauniisiin China Townin ja Fisherman’s Wharfin kaupunginosiin. Ajelun jälkeen oli vielä hetki vapaata kiertelyaikaa, kunnes osa tyttisläisistä tultiin hakemaan takaisin perheisiin koululta, ja me bartilaiset lähdimme kävelemään kohti aamulla tutuksi tullutta Civic Centerin metropysäkkiä.
Illalla isäntäperheessä odotti uunituore pinaattipiirakka ja jälkiruoaksi oli tarjolla neljää eri makua Ben & Jerry’s -jäätelöä.
Sanna-Mari Matero
Ti 19.4.
Aamulla pääsimme kunnolla tutustumaan San Franciscon shoippailumahdollisuuksiin. Sellaisia kauppoja, joita ei Suomesta löydä, oli paljon, esimerkiksi Forever21, Sephora ja Urban Outfitters.
Päivällä meillä oli ulkoilmakonsertti University High Schoolissa. Sää oli tosi lämmin ja monen posket punoittivat auringonpaisteessa pidetyn konsertin jälkeen. UHS:ssa saimme myös lounasta ja koulun oman kuoro esitti meille kiitokseksi muutaman laulun. Kaikille tyttisläisille jäi varmasti mieleen yksi ilmiömäisen kirkasääninen ykkössopraano!
UHS:n keikan jälkeen meillä oli vähän lisää vapaa-aikaa, jonka jälkeen menimme takaisin kuorokeskukseen, jossa meillä oli yhteisharhoitukset San Francisco Girl Chorusin kanssa ja aikaa myös omien biisien hiomiseen.
Illan vietimme omissa host-perheissämme. Meidän host-äiti Carol oli tehnyt sanfranciscolaista pitsaa, ja illallisen jälkeen menimme melkein heti nukkumaan. Tiistaista jäi hyvä mieli: ensimmäinen keikka takana, auringosta punaiset posket ja olkapäät ja ensimmäiset harjoitukset ystävyyskuoron kanssa!
Janette Leván
Ke 20.4.
Keskiviikkona seuraamme liittyivät myöhemmin San Franciscoon saapuneet kuorolaiset ja opinto-ohjaaja Minna Juntunen. Suuntasimme San Franciscosta kohti eteläisempää Kaliforniaa, Montereyhin! Bussimatkamme kesti noin kaksi ja puoli tuntia, mutta se ei tuntunut miltään, kun ajoimme pitkin Kalifornian rannikkoa. Vuoria ja kumpuja toisella puolella tietä, ja upeat rannat toisella. Saavuimme Montereyhin noin kahdeltatoista, ja silloin alkoi vapaa-aika. Meillä oli liput Monterey Bay Aquariumiin, ja samalla sai kiertää halutessaan rantakaupungin kauppoja. Aika kului nopeasti upeassa akvaariossa ja kierrellen kuvankaunista kaupunkia.
Neljältä lähdimme hotellillemme, joka sijaitsi noin kymmenen minuutin päästä keskustasta. Hotelli oli todella upea, ja oli kiva päästä viettämään aikaa koko kuoron kanssa kunnolla, sillä muut yöt vietimme isäntäperheissä. Illalla meillä oli Pacific Groven kirkossa upea konsertti, jossa oli upea kannustava yleisö (jossa heilui myös yksi Suomen lippu!) Konsertti meni todella hyvin vaikka akustiikka ei ollutkaan paras mahdollinen, ja fiilis oli mahtava!
Loppuilta vietettiin hotellilla, ja jäi harmittamaan että ehdittiin viettää Montereyssa vain yksi päivä – niin upea kaupunki!
Emma Jääskeläinen
To 21.4.
Heräsimme aamulla seitsemän aikoihin jokseenkin pirteänä ja reippaina aamupalallle. Ahmimme itsemme täyteen hotellin herkkubuffetissa, jonka jälkeen suuntasimmekin jo bussiin palataksemme San Franciscoon. Matkan varrella pysähdyimme huimassa punapuumetsässä, jossa ihmettelimme korkeaakin korkeampia punapuita ja banaanilta näyttäviä etanoita. Ohimennen laulettiin myös Finlandia yhden onton puun sisällä.
Metsäretken jälkeen jatkoimme matkaa ja pääsimme lopulta takaisin San Franciscoon. Jakauduimme kuorokeskuksella lounasryhmiin ja päätimme, että menemme porukalla syömään Cheesecake Factory’in Macey’s-ostoskeskuksen yläkertaan. Ruoka oli todella hyvää ja täyttävää, eikä kukaan meistä tainnut jaksaa syödä edes jälkiruokaansa, tajuttoman hyvää juustokakkua, loppuun.
Palasimme lounaan ja lyhyen shoppailun jälkeen takaisin kuorokseskukselle, josta meidät haettiin takaisin perheiden luokse.
Satu Perjo & Ilona Peuhkuri
Pe 22.4.
Toiseksi viimeinen päivä eli perjantai alkoi vapaa-ajalla joko isäntäperheissä tai San Franciscon keskustassa. Päivä ei ollut ihan yhtä aurinkoinen ja lämmin kuin mihin olimme viikon aikana tottuneet. Saimme kuitenkin kokea Kalifornian sateen! Lounas hoidettiin taas pienemmissä ryhmissä ja iltapäivällä kokoonnuimme yhteisharjoitukseen San Francisco Girls Chorusin kanssa. Sen jälkeen vuorossa oli hetki omaa treeniä ja laittautuminen tulevaan konserttiin.
Illalla vuorossa oli matkamme isoin konsertti yhdessä SFGC:n kanssa. Esitimme koko oman ohjelmistomme sekä kaksi kappaletta molemmat kuorot yhdessä. Erityisesti suomenkieliset kappaleet herättivät suurta innostusta amerikkalaisissa, ja saimmekin lopuksi peräti kolmet seisovat aplodit. Hienon mutta pitkän päivän jälkeen tyttisläiset lähtivät viettämään viimeistä yötään isäntäperheisiin.
Lotta Mäki-Luopa
La 23.4. ja su 24.4.
Viimeinen päivä San Franciscossa vietettiin isäntäperheiden kanssa. Me, kuten monet muutkin tyttökuorolaiset, olimme perheemme mukana katsomassa San Francisco Girls’ Chorusin Level 4:n, Chorissimaa edeltävän tason, konserttia Oaklandissa. Kuorossa lauloi useiden host-perheidemme nuorempia lapsia, ja heidän ohjelmistoonsa kuului muun muassa myös Tyttiksen ohjelmistoon kuuluva Tota Pulcha Es.
Konsertin jälkeen lähdettiin Oaklandin lentokenttää kohti, ja hyvästien jälkeen alkoi kotimatka. Kymmenen tunnin lento takaisin Osloon meni rauhallisesti kuorolaisten nukkuessa ja katsellessa elokuvia. Tällä kertaa emme poistuneet Oslon lentokentältä. Seitsemän tunnin vaihdon aikana ehdittiin hyvin tutustua lentokentän kauppoihin ja ruokapaikkoihin, syödä kuoron tarjoamat pizzapalat ja laulella. Lopulta päädyimme esittämään Lemmennosto -flash mobin keskellä lentokenttää, ja muut matkustajat olivat ilmeisen hämmeissään ja innoissaan tempauksestamme. Synttärisankareille esittämämme Come What Mayn ja Reijolle kiitokseksi Helsinki-Vantaalla laulamamme Kaatosateessa-kappaleen myötä saimme erittäin onnistuneen ja ikimuistoisen matkamme päätökseen.
Kaliforniassa koimme ja opimme paljon niin musiikista ja laulamisesta, paikallisesta kulttuurista, toisistamme kuin myös itsestämme. Useiden valtaisien aplodien ja kiitosten myötä uskomme omaan musiikkiimme ja taiteeseemme kasvoi, ja ymmärsimme taas hieman enemmän, miten etuoikeutetussa asemassa olemme. Viimeistään tämän matkan myötä Sibelius-lukion tyttökuorosta tuli paljon enemmän kuin yksi koulukuoro muiden joukossa.
Sanna Salo
Kuvat: Suvi Aromaa, ellei toisin mainita.
Lue myös Suomen Kulttuurirahaston juttu tyttökuoron matkasta: http://tieteestajataiteesta.fi/tyttokuoro-kaliforniassa/
Sibelius-lukion blogi 